Palmun paikka

Palmu on muuttanut!

2007-12-26T13:54:00+02:00

Palmu on muuttanut uuteen osoitteeseen. Nykyään minut löytää osoitteesta

www.wampyre.vuodatus.net

Jouluja!

2007-12-24T10:25:00+02:00

Ihanaa joulua, ihanat blogini lukijat!

Väsäsin tämmöisen kivan joulukortin :) Ihan teitä varten.

5 tärkeintä asiaa joulussa

2007-12-22T10:16:00+02:00

Vastaan nyt Noxin haasteeseen eli listaan tähän viisi tärkeintä asiaa minun joulussani.

1. Perinteet
-En voisi kuvitella viettäväni joulua jollakin toisella tavalla kuin nyt vietän. Pipareiden leipominen, kuusen hakeminen, sen koristelu... Olisi outoa olla jouluna jossakin aivan erilaisesa paikassa, jossakin ulkomailla, lämpimässä, ilman lunta. Lumi on aika tärkeää minulle, siitä emme taida tänä jouluna päästä nauttimaan :'<

2. Tunnelma
- Kynttilät, koristeita pursuava joulukuusi, jouluruokien tuoksu, joulukoristeet ikkunalaudalla... Ne tekevät minulle sen oikean joulun.

3. Yhdessä olo ja hauskanpito
- Aattoiltamme vietämme äidin puoleisten isovanhempiemme luona, sinne tulevat myös serkkumme. Se kuuluu traditioon, olisi kamalaa jos joku vaikka sairastuisi, eikä pääsisi tulemaan (niin on käynyt...). Yhdessäolo on niin mukavaa, emme näe serkkujamme kovin usein... Joulupäivänä tai tapaninpäivänä taas isän puoleiset isovanhempamme tulevat meille tai me menemme heille.

4. Jouluruoat
- Ensimmäiseksi minulle tulee mieleen, että mitä joulu olisi ilman riisipuuroa? Riisipuuro on minusta parasta jouluruokaa. En valitettavasti kovin paljon välitä laatikoista, se harmittaa paljon. Kinkku kyllä menee hyvin :) Herkut on myös se yksi tekijä. Minulla on tapana mässäillä jouluna suuret määrät Fazerin suklaakonvehteja :P Ja pipareita :D

5. Lahjojen anto
- On ihanaa tehdä toinen iloiseksi antamalla hänelle paketin :) Ja onhan se mukavaa myös nähdä oman kuusen juurella ihan kiva kasa lahjoja. Teen siskoni kanssa aina ennen joulua jotain suklaanamusia, joita sitten annamme isovanhemmillemme ja muille sukulaisille lahjaksi. Suklaa saa kenet tahansa iloiseksi :)

Onko aivan pakko?

2007-12-15T17:22:00+02:00

Minkä IHMEEN takia ihmiset lähettelevät aivan turhia kiertoviestejä kännyköihin ja sähköpostiin? Kuka hölmö uskoo sellaisiin "Lähetä tämä vähintään 20 henkilölle, tai Hotmail-tilisi lopetetaan 1. marraskuuta"? No, myönnetään, että pari vuotta sitten minäkin tuollaisiin aluksi uskoin, mutta sitten kun se sama viesti saapui yhä uudelleen ja uudelleen sähköpostiini vaikka marraskuu oli jo jäänyt kauaksi taakse, rupesi vähän kismittämään tämä asia ja viestit päätyivät roskakoriin. Ehdotin kavereilleni, että hekin tekisivät niin. Ei auta.

Vielä pahempia ovat tekstiviestikiertokirjeet. Ne, joissa käsketään lähettämään viesti kaikille joista välitää, kyllä sitä nyt muutaman sentin kaverin eteen voi tuhlata. Mutta mitä sitten, kun saa samanlaisen joka ikiseltä kaverilta? Eikö sitten puhuta jo vähän suuremmasta summasta kuin parista sentistä? Ja tietenkin jos ei lähetä viestiä takaisin sille jolta sen sai, hän pahoittaa mielensä luulemalla, ettei hänestä välitetä.

Mistä vetoa, että Elisa nämä viestit panee alulle... ;D

Paljon onnea vaan, Suomi!

2007-12-06T13:00:00+02:00

Vielä niitä ihmisiä elää, jotka ovat saaneet kokea (tosin pienenä lapsena) Suomen itsenäistymisen tasan 90 vuotta sitten. Miltäköhän se tuntuisi? Olisi saanut käydä läpi koko Sumen itsenäisen historian. Aika nastaa varmaan :D:D. Tänään saa sitten seurata linnanjuhlia. Minkäköhänlaiset pirskeet siellä tänä vuonna on? Sen katsomisesta on tullut meille rituaali, varsinkin kun ukkini, entinen amiraali kun on, kutsutaan sinne aina. Tulevat yleensä viimeisten joukossa, ukkini ja mummini siis. Saavat varmaan vähän jonottaa :D Voin sen verran paljastaa, että asun suht lähellä tätä presidentinlinnaa, että joskus on ollut vaikea päästä menemään kotiin, jos tullaan illalla vaikka jostain ravintolasta. Poliisit ovat tukkineet tien linnanjuhlien turvallisuuden vuoksi. Onneksi parina viimevuonna ei ole ollut niin tarkat turvajärjestelyt.

Epäluuloja

2007-11-23T11:49:00+02:00

Nykyään ihmiset ovat kauhean epäluuloisia. Se ei sinänsä ole ihme, niin paljon huijauksia ja pettämisiä esiintyy. Esimerkiksi nettikaupoista ei koskaan voi olla aivan varma. Kuulin tuossa vähän aikaa sitten tapauksesta, jossa eräs poika oli tilannut "ilmaisen" soittoäänen eräältä nettisivulta. Viesti oli laukaissut palvelun, joka lähetti joka päivä kalliita soittoääniä hänen kännykkäänsä. Nettisivuilla oli ohje, joka pysäyttää palvelun: lähetä vain viesti "stop" tähän numeroon. No, ne "stop"-viestit eivät menneet perille, eivätkä myöskään hänen palvelulle lähettämänsä sähköpostiviestit. Sivuilla kerrottu puhelinnumeroon ei saanut yhteyttä, joten lopulta hänen täytyi sanoa liittymänsä irti, jotta soittoääniä ei enää tulisi. Siihen mennessä hintaa oli kertynyt todella paljon. Tällainen huijaaminen on mielestäni todella raukkamaista. Miksi huijaus ylipäätään pantiin alulle? Siihen on yksinkertainen syy: RAHA. Raha houkuttelee niin paljon ihmisiä, että he sortuvat juonitteluun, huijaukseen ja aivan laaduttomien piraattituotteiden myymiseen. Mikseivät kaikki ihmiset voi ansaita rahaa aivan ilman vilunkipeliä? Kysympä vaan.

Espanjassa 8D

2007-11-08T18:28:00+02:00

Eli vietimme syyslomaviikon Marbellassa, Espanjassa. Vaikka monet tulevat sinne rantalomalle, niin se ei ole kokonaan mikään turistipaikka! Okei, koko ranta on beachiä, mutta se kaupunki ja on aika mielenkiintoinen ja aivan ihana. Vanha kaupunki oli todella kaunis, tuossa yksi kuva.

Kävimme Gibraltarilla, joka oli myös hyvin mieenkiintoinen paikka. Gibraltarhan kuuluu Englannille, vaikka sijaitseekin maantieteellisesti Espanjassa. Paikalliset ihmiset puhuvat aivan omaa kieltään, joka on jonkinlainen sekoitus englantia ja espanjaa, hyvin oudon kuuloista. Se vuori oli hieno. Siellähän on paljon tippukiviluolia, kävimme niistä suurimmassa. Aivan upea... Vuoren rinteellä asuu myös kuuluisia ja kesyjä Gibraltarin apinoita, jotka rakastavat varastella ihmisten ruokia ja esineitä sekä hypellä heidän niskaansa.

Siinä vähän epäselvä kuva tippukiviluolasta, sen vieressä apina ja alapuolella näkymä kahvilasta.

Espanja on mielestäni aivan ihana kieli, ihastuin siihen jo kesällä, kun katsoin Serranon perhettä. Lukiossa luultavasti aloitan sen opiskelun (tosin siihen on vielä vähän aikaa). Ottaisin sen muuten kasin valinnaisaineeksi, mutta kun meidän koulussa se ei ole mahdollista...

Raivo

2007-09-30T14:18:00+03:00

Raivo voi olla katala asia, jopa vaarallinen. Jos joku joutuu oikein kovan raivon valtaan, hänhän voi tehdä melkein mitä vaan. Monta kertaa minäkin olen joutunut pidättelemään halua hyökätä kimppuu, paiskoa kaikkea ja hajottaa koko talon. Joku järkevä ääni siellä pään sisällä kuitenkin pitää ruumiin jotenkin hallinnassa ja melkein samassa hetkessä raivo on jo hiipumassa. Kerran kuitenkin rikoin erään lasisen esineen (se oli kyllä vahinko, en voinut tietää, että se heittämäni huppari osuisi juuri siihen esineeseen) ja jälkeenpäin kadutti aivan hirveästi ja taas jälleen kerran mielessäni lupasin pitää itseni kurissa, mutta ei auta, kun joku taas tulee ja suututtaa, yleensä siskoni. No, onhan se tietysti minunkin syy, että väittely alkaa. Hassua, miten jonkun sanat saavat raivon nousemaan helpommin kuin jos joku vaikka tönäisee tai potkaisee. Näin se ainakin minun kohdallani on. Onneksi kovin suurta raivoa ei kamalan usein synny. Yleensä sitä vain juoksee huoneeseensa ovet paukkuen ja vähän hampaita kiristelee. Sitten se on ohi. Outoa, miten nopeasti tunteet muuttuvat. Sellainen se ihmismieli on.

En ole melkein koskaan suuttunut kenellekään kaverilleni, siis sillä tavalla että hän olisi huomannut sen. Joskus jonkun sanat kyllä ovat saaneet vihan kuplimaan sisälläni (Sarkki älä huoli, ei koske sinua), mutta olen aina yrittänyt peittää sen. Minusta on aina ollut noloa raivostua jonkun toisen edessä, kuin siskoni ja vanhempieni. Kerran, kauan aikaa sitten, suutuin serkuilleni ja sulkeuduin joksikin aikaa heidän kylpyhuoneeseensa ja he muistuttavat siitä vieläkin. Siksi olen yrittänyt välttää vastaavanlaisia tilanteita.

Mopopäivä.

2007-09-27T16:13:00+03:00

Niin, tänään oli mopopäivä koulussa ja meidän seiskojen piti pukeutua mekkoon ja kumisaappaisiin ja laukkuja ei saanut ottaa mukaan, tavarat piti kantaa ämpäreissä :D Onneksi se sentään mahtui kaappiin, ettei sitä ruokalaan tarvinnut ottaa mukaan, mutta kyllähän me niitä tunneilla pidettiin mukana, ne oli niin käteviä :) Ihmiset vähän tuijottivat matkalla ja bussikuskit naureskelivat (kuulin kaverilta, itse en kulje bussilla kouluun). Jotkut ohikulkijat yrittivät näyttää välinpitämättömiltä, käänsivät katseet aina juuri minun kohdallani pois. Koulussa eivät edes tukarit pomottaneet. Mutta mopodiskossa sitten... :) Eli tänään illalla on se mopodisko. Tyttöjen pitää tulla muovikassi paitana, jalassa pitkät kalsarit (laitan sukkahousut ja shortsit, pitkiä kalsareita en omista), päässä hikipanta tai huivi, joku naru tai huivi häntänä ja sukkahousut käsivarsissa. Suositeltaisiin laittamaan myös täytettä muskeleiksi niiden sukkahousujen alle, mutta en taida kyllä laittaa. Niin ällöttäviltä tuntuvat käsissä. Ja kaiken täytyy OLLA VÄRIKÄSTÄ. Mikään ei saa olla mustaa, valkoista tai harmaata. Arg. Onneksi sentään yksi värillinen paita löytyy muovikassin alle :D

Sunnuntai...

2007-09-16T18:04:00+03:00

Sunnuntai on ihan kiva, mutta sen jälkeen tulee kökkömaanantai. Maanantai on pahin päivä viikossa... Noh, tänään tultiin mökiltä ja sain kokea iloisen yllätyksen: netti toimii taas, pääsin kirjoittelemaan tänne. Mutta ei tullut mieleen mitää aihetta, josta kirjoittaisin, joten raapustan nyt jotain tästä päivästä ja vähän kaikesta. Näin yöllä yhden kamalimmista painajaisistani: äitini kuoli lentokoneonnettomuudessa. Se olisi melkeimpä pahinta mitä tiedän ja unesta jäikin vähän traumoja... sen verran kamala oli. Onnettomuuspelkoni voimistui taas, se on vähän aikaa ollut unohduksissa, muttei enää. Vähän aikaa sitten se oli kauhea, pelkäsin suunnilleen joka automatkaa ennen, että nyt me kuollaa kaikki. Olemme lähdössä n. kuukauden kuluttua Espanjaan ja pelottaa, että uneni käy toteen. Kuitenkin olen melko varma, ettei niin käy, mutta silti. Eihän sitä koskaan tiedä. Kuitenkin rakastan lentokoneella lentämistä ja se voittaa pelon :)

Huomenna on liikunnassa jalkapalloa :S On se joskus ollut ihan kivaakin, mutta en ole pelannut vähään aikaan. En nyt sanoisi olevani siinä ihan surkea, mutten kyllä mikään superpelaajakaan ole. En ylipäätään pidä koulun ulkoliikasta... varsinkaan enää nyt yläasteella. Mutta huomenna on sentään musiikkia ja se on toisiksi kivoin aine. Yritän nyt uskaltautua soittamaan sähköbassoa, se on sen verran helppo soitin. Tähän asti olen vain laulanut mikrofonissa, mutta opettajan mukaan uusien soitinten kokeilu nostaa arvosanaa :D

Hei hei taas ja kommentoida saa :D Kiitos muuten Sarkki, kun lainasit ne Within Temptationin levyt. Löytyi uusi lempibändi :)